Kuvia vaellusmatkalta Eilatiin marraskuussa 2015

Torstaina vaellus suuntautui Mt Tzefanotin vuorelle.

Matkanjohtajat ja Josefina

Huipulla, komeat näkymät Eilatin lahdelle. Lisäksi näet Israelin lisäksi, Jordaniaa, Saudi- Arabiaa sekä Egyptin Siinain niemimaata.

Lentokone laskeutumassa Eilatin kentälle. Jordanian kaupunki Akaba taustalla

Mutta Eilatiin kone näyttää laskeutuvan.

Talon kattoja hipoen.

Hotelli Yam Suf ylitti odotukset.

Hotellin kohdalla asiakkaille ilmainen uimaranta punaisessa meressä, lämpötila marraskuussa 23-24 C

Entinen työkaveri Matti opetti minut snorkkaalaamaan.

Ja katselemaan punaisen meren ihmeellisiä kaloja.

Koralliriuttakin alkoi ihan vierestä.

Upeeta!

Useat ottivat Intro sukelluksen sukelluskouluttaja Osku Puukilalta, kuten Jussi ja Virve.

Perjantaina oli helpompi patikka.

Ryhmäkuva "Rauhan laguunilla".

Matkalla opeteltiin vaihtamaan rahaa masinalla. Pekka vuorossa.

Eilat on etenkin muuttoaikaan miljoonien muuttolintujen läpikulkupaikka.

Pääsimme näkemään pienen linnun rengastusta.

Lauantaina oli 4,5 t vaellus Camp Yehoram, Mt Yeroham, Nahal Netafim ja Ein Netafim.

Nähtiin alppikauris.

Mt Shlomo eli Salomonin vuori kohosi korkealle ja tummana ja ylväänä.

Joko alkoi huipata.

Mt Yehoram 629 m merenpinnan yläpuolella. Taustalla Aravan laakso.

Vähän oli vaikeampaa välillä.

Siellähän se alppikauris kiipeili Salomonin vuorella.

Ratamestarin ihanneajassa täsmälleen oltiin perillä ja Joosef Assi Tourista kävi hakemassa meidät hotellille.

Lauantai-iltana käytiin vielä katsomassa musiikkiesitystä keskustassa suihkulähteillä.

Ja ne jotka vielä jaksoivat, menivät IMax elokuvateatteriin. Katsottiin aiheeseen sopiva elokuva Everest. Ryhmänjohtajat pääsivät seinätauluun ja Josefina.

Yhden vapaapäivän, meressä snorkkailun ja observatoriossa vietetyn päivän jälkeen vuorossa pisin vaellus 6,5 t 14 km.

Nahal Gishron ja Egyptin raja. Siinai.

Rj piti päivän avauksen erikoisen näköisellä kivellä jyrkänteen reunalla.

Mitähän nyt tapahtui?

Ilkka kaima kurkki perään, mutta ei nyt sentään.

Matka jatkui noin 400 m alaspäin Nahal Gishroniin.

Pohjalla.

Kauniita kiviä.

Upeaa kuin Petrassa.

Irma ihmettelee vaaleanpunaista kiveä ja sen sileyttä.

Noustiin Gishronin jyrkänteille. Josefinalla ei jalka painanut.

Hyvin jaksettiin mäelle.

Eilatin vuoret ovat monen kirjavan värisiä.

Huimia paikkoja, uskaltaako edes mennä.

Kyllä uskallettiin.

Loppumatkasta olikin jo tasaisen kumpuilevaa. Auringon porotuskin alkoi hellittämään.

Tiistaina mentiin Timnan luonnonpuistoon.

Vaaleanpunainen Kanjoni, Pink Canyon.

Ismo,Erkki,Soili,Ilkka, Kirsi ja Soile.

Virve- väri - väriin.

Luonto oli muovannut erikoisia holvikaaria.

kuten Salomin pylväät.

Ja sienen muotoisia kivimökkyröitä.

Paluumatkalla käytiin maustekaupassa, jossa Rafael esitteli Galileassa orgaanisesti kasvatettuja mausteita.

Matkaa hotellin herkkupöytiin enää 2 km.

Nuo vuorilla kulkeneet vaelluspolut jäävät kyllä unohtumattomasti mieleen.

Oheisessa albumissa on kuvia matkaltamme 18.-25.11.2015.

Kun katsot kuvia albumista, paina paussinappulaa, jos haluat viivähtää yhdessä kuvassa kauemmin.

Kommentit

11.12.2015 17:41

senja Lepistö

Hei. Olipa kivoja kuvia. Kumpa vielä pääsisimme Mian kanssa mukaan Israelin matkalle.

Uusimmat kommentit

28.10 | 12:06

Sehän mukavaa, kyllä on mahdollista. Tilaa on vielä hyvin.

27.10 | 04:50

Hei!
Olen kiinnostunut matkasta,onko mahdollista naispaikkaan mikäli löytyy huonekaveri?

14.04 | 13:05

....odotan lisätietoa täällä.

26.12 | 20:26

Keskiverto ihmisen kunto riittää näille patikoille. Luonnossa usein liikutaan hiljakseen maksimissaan muutaman tunnin ajan välillä pysähdellen ja luontoa ihaillen.